Viime viikkoina oon kohdannut somessa Cruelty free-keskusteluja niin kosmetiikkaan kuin muidenkin tuoteiden kanssa. Katsoin Evelina Forsell:in videon, jossa hän poistaa kaikki eläinkokeilla testatut meikit pois omasta käytöstä, ja se video todella laittoi minut miettimään niin paljon, että menetin melkein yöuneni.

Katsoessani meikkinurkkaukseeni tai kylppärin kaapiin nään nyt joka puolella kärsineitä pupuja ym. koska mulla ei oikeesti ole melkein _mitään_ cruelty free tuotteita. Harkitsen vakavasti et heitän/annan pois kaiken mikä on testattu eläimillä, koska mietin tätä asiaa niin paljon ja se vaivaa mua. En olisi itsestäni oikeesti tätä uskonut, mutta tässä sitä ollaan. Ajattelin et ois kiva kuvata se kans videolle kun poistan noi kaikki käytöstä, mut köyhänä opiskelijana muo itkettää heittää pois avaamattomia tuotteita, varsinkin niitä, jotka olen juuri tajunnut itselleni "parhaiksi". Täytyy vain löytää korvaavia.

Luojalle kuitenkin kiitos et viimeaikaiset meikkiostokset on kuitenkin olleet "oikeita", koska nistä kaikki on cruelty free-tuotteita. Ajattelin että voisin ehkä pari kertaa tilata jopa tän laatikon, koska tuntuu jotenkin helpolta tavalta saada noita cruety free-tuotteita. Saa nähdä mihin päädyn. Tästä aiheesta todella aion vielä tulla puhumaan lisää, toistaiseksi tää on yhtä googlen kuluttamista kun en todella tiedä misään vielä mitään.

Harvoin koko levyt koskettavat mua henkilökohtaisesti tosi syvältä, mutta tää levy teki poikkeuksen. Varsinkin Superwoman ja Beatiful Lie. Superwoman sen takia, että koulukiusattuna mä heräsin joka aamu uudestaan ylös ja taistelin kiusaamista vastaan ja tää biisi vaan englanninkielellä luettuna tuntui samanlaiselta taistelulta mitä mä silloin kävin. JA jos totta puhutaan en tiedä miksi lähes itkin kun kuuntelin Beautiful Lie:tä. Mulla todella alkoi ääni tärisemään ja en kyennyt ajattelemaan selvästi. Ehkä se, että se oli niin kaunis kappale, niin aloin miettimään erästä tän vuoden alussa edesmennyttä ihanaa perheenjäsentä joka oli meidän suvun Superwoman.


Ja tosiaan, koko levy löytyy Spotifystä, jos joku haluaa käydä kuuntelemassa. Kertokaa toki, mitä itse piditte albumista kommenteissa!

Olen aina rakastanut lihaa ja tulen aina rakastamaan, mutta haluan silti aina joskus kokeilla vege-ruokia. Tykkään tofusta, mutten soijarouheesta (ikävä jälkimaku, ja soijarouhetomaattikastike haisee aivan kammottavalle). Soijasuikaleita en ole vielä kokeillut, mutta ajatuksena on kokeilla. Tällä kertaa kuitenkin ajattelin aloittaa helpolla, ja ostin Lidlistä My Best Veggie - Vegetarian sweet and sour sauce with fried tofu & rice. Eli sweet and sour soosia, missä on lihan sijaan paistettua tofua.

Tämä ruoka kyllä oli hyvää! Olen aina rakastanut sweet and sour -kastikkeita, ja ei tämä pahemmaksi muuttunut tofun korvatessa lihan. Ainoa huomattava ero oli se että jossain lihasuikaleissa joita tällaisessa ruuassa käyttäisin, voisi olla paljon sitkoa, mutta tätä söi melkien kuin soppaa! Harmikseni kastikkeessa oli varsiselleriä, niin minun piti ne poimia sieltä pois koska en siedä sen makua ollenkaan.

Mutta todellakin voisin suositella tätä kelle vain! Hintaakin tällä oli vain noin 2,5€, joten ei ollut ollenkaan pahan hintainen.